Sanasto

Sanasto

Keskeisimpiä korkeakouluhakuun ja -opiskeluun sekä korkeakoulutuksen nivelvaiheeseen liittyviä termejä

Suomalainen koulutusjärjestelmä ja eri oppilaitostasot on avattu OKM:n sivuilla: https://minedu.fi/koulutusjarjestelma

Jos kaipaat lisäystä sanastoon, teethän ehdotuksesi sähköpostitse: info@maamot.fi

Löydät termejä ruotsiksi ja englanniksi opetushallinnon sanastosta: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/kaannossuosituksia

Jos riittävää yhteistä kieltä ei löydy, niin suosittelemme tulkin käyttöä (ks. ohje toisaalla MAAMOT-sivustolla)

Termi suomeksi: Selitys (mitä se tarkoittaa?): Termi englanniksi
AHOT Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, lue lisää: https://maamot.fi/maahanmuuttajien-ohjauksen-ja-neuvonnan-tuki/hops RPL, recognition of prior learning
aikuiskoulutustuki Aikuisopiskelijan rahallinen tuki. Tukea voi hakea, jos on tehnyt työtä vähintään 8 vuotta EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä. Lisää ehdoista: https://www.tyollisyysrahasto.fi/aikuisopiskelijan-etuudet/taysimaarainen_aikuiskoulutustuki/#Saamisedellytykset adult education subsidy
aikuislukio Lukio pääsääntöisesti yli 18-vuotialle. Aikuislukiossa voi opiskella koko lukion oppimäärän (44 kurssia), ylioppilastutkinnon tai yksittäisiä kursseja. general upper secondary school for adults
aineopinnot Yliopistoissa tietyn alan kokonaisuus, jonka voi aloittaa kun on suorittanut ensin perusopinnot tai ainakin osan niistä. Laajuus on määritelty opinto-ohjelmassa (vähintään 35 opintopistettä). intermediate studies
ala Laaja nimitys saman aihealueen ammateille. Esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja ja lähihoitaja ovat opiskelleet sosiaali- ja terveysalaa eri oppilaitoksissa. field
alempi korkeakoulututkinto Alin korkeakoulututkinto, jonka laajuus on noin 3–4 vuotta. Esimerkiksi kandidaatin tutkinto yliopistossa ja ammattikorkeakoulututkinto (AMK) ammattikorkeakoulussa ovat alempia korkeakoulututkintoja. Alemman korkeakoulututkinnon EQF-taso on 6 (European Qualifications Framework). Alempi korkeakoulutukinto antaa kelpoisuuden jatkaa opintoja ylempään korkeakoulututkintoon. lower higher education degree (level 6 on European Qualifications Framework), e.g. Bachelor’s Degree
ammatti Työ, josta saa pääosan palkastaan. Esimerkiksi myyjä ja sihteeri ovat ammatteja. profession
ammatillinen opettajakorkeakoulu Opettajaksi voi opiskella sekä yliopistossa että ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Ammatillinen opettajakorkeakoulu on ammattikorkeakoulun yhteydessä. Lisätietoa: https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut vocational teacher education college
ammatillinen oppilaitos Toisen asteen oppilaitos, johon voi hakea opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Ammatillisessa oppilaitoksessa voi opiskella ammattitutkinnon tai ammatillista lisäkoulutusta. Opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa on käytännönläheistä. vocational institution
ammatillinen osaaminen Ammattiin ja työhön liittyvät taidot. vocational competence
ammatillinen perustutkinto Ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettava tutkinto. Ammatillinen perustutkinto kestää noin 3 vuotta. Ammatillisen perustutkinnon jälkeen voi hakea opiskelemaan korkeakouluun tai ammatti-/erikoisammattitutkintoon. vocational upper secondary qualification
ammatillinen tutkinnon osa Osa ammatillisesta tutkinnosta. Ammatillinen tutkinto koostuu erilaisista tutkinnon osista. Vain koko tutkinto antaa ammattipätevyyden. vocational qualification unit
ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA, ennen MAVA) VALMA:an voi hakea peruskoulun jälkeen. VALMA:ssa mietitään sopivaa ammattialaa, kehitetään opiskelutaitoja ja parannetaan kielitaitoa. VALMA:n jälkeen haetaan pääsääntöisesti opiskelemaan ammatilliseen perustutkintoon. preparatory education for vocational training
ammatti-/erikoisammattitutkinnot Tutkinto, jonka voi halutessaan suorittaa ammatillisen perustutkinnon jälkeen. further vocational qualifications and specialist vocational qualifications
ammattikorkeakoulu (AMK) Korkeakoulu, jossa opiskeleminen on käytännönläheistä. Ammattikorkeakoulussa voi opiskella tiettyjä tutkintoja. university of applied sciences (UAS)
ammattiopisto Nimi ammatilliselle oppilaitokselle. vocational college
ammattipätevyys Työssä vaadittava koulutus ja tutkinto. Esimerkiksi opettajana tai lääkärinä ei voi työskennellä ilman tiettyä ammattipätevyyttä. Lisätietoa voit lukea: https://maamot.fi/maahanmuuttajien-ohjauksen-ja-neuvonnan-tuki/polkuja-ammatteihin professional qualification
ammattitaito Tyhön liittyvät taidot ja tiedot. vocational competence
arvioinnin oikaiseminen Mahdollisuus pyytää perustelua kurssin arvosanalle tai uutta arviointia. rectification of assessment
auktorisoidun kääntäjän tutkinto Mahdollistaa virallisen kielen kääntäjänä työskentelemisen Suomessa. Lisätietoja: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat examination for authorised translators
avoin ammattikorkeakoulu Oppilaitos, jossa voi opiskella ammattikorkeakoulututkintoihin liittyviä opintoja. Avoimessa ammattikorkakoulussa voi suorittaa opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä kursseja. Yleensä kuka tahansa voi ilmoittautua opiskelijaksi avoimeen ammattikorkeakouluun. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat maksullisia. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista ei saa tutkintoa, mutta ne voivat olla avuksi ammattikorkeakouluun haettaessa ja opiskellessa, ks. AHOT. open university of applied sciences
avoin yliopisto Oppilaitos, jossa voi opiskella yliopistotutkintoihin liittyviä opintoja. Avoimessa yliopistossa voi suorittaa opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä kursseja. Yleensä kuka tahansa voi ilmoittautua opiskelijaksi avoimeen yliopistoon. Avoimen yliopiston opinnot ovat maksullisia. Avoimen yliopiston opinnoista ei saa tutkintoa, mutta ne voivat olla avuksi yliopistoon haettaessa ja opiskellessa, ks. AHOT. open university
avoimen yliopiston väylä Joihinkin koulutuksiin on mahdollisuus hakea avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon.Yliopistoon pääsemiseen vaikuttavat muun muassa opintomenestys ja suoritettujen opintojen määrä. open university pathway
jatkuva (ennen: elinikäinen) oppiminen Osaaminen kehittäminen ja uuden oppiminen läpi elämän. lifelong learning
e-oppiminen Oppimista ja opetusta internetin avulla. e-learning
etäopiskelu/-opetus, verkko-opiskelu/-opetus Aikaan ja paikkaan sitomatonta opiskelua. Opettaja ja opiskelija ovat eri paikoissa. Yleensä etäopiskelu tapahtuu internetin kautta. distance learning
HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma. e-HOPS tarkoittaa, että tehdään netissä. Lue lisää: https://maamot.fi/maahanmuuttajien-ohjauksen-ja-neuvonnan-tuki/hops PSP, personal study plan
hyväksilukeminen Mahdollisuus saada aiemmin suoritettu kurssi osaksi nykyistä tutkintoa. Hyväksiluvun avulla ei tarvitse käydä uudestaan kurssia, jonka sisällöt jo osaa. accreditation/ credit transfer
itsearviointi (opiskelijan) Oman osaamisen ja oppimisen arviointi. self-assessment
itsenäinen opiskelu Opiskelua opettajan antamilla ohjeilla ilman opettajaa. Itsenäisessä opiskelussa voi opiskella siihen aikaan, kun itselle parhaiten sopii. Itsenäinen opiskelu voi olla mahdollista suorittaa yhdessä kaverin kanssa. Itsenäinen opiskelu sisältää usein erilaisia tehtäviä, joissa voi olla aikataulu. independent study
jatko-opintokelpoisuus Suoritettu tutkinto, joka mahdollistaa hakemisen oppilaitoksiin. Esimerkiksi lukio ja ammatillinen koulutus antavat jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluun. eligibility for further studies
jatkotutkinto Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettava tieteellinen tutkinto. Jatkotutkinnot suoritetaan yliopistossa. Jatkotutkinnon EQF-taso on 8 (European Qualifications Framework). Jatkotutkinto tarkoittaa tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa (ei koske lääketieteellisiä aloja, joissa lisensiaatti tarkoittaa ylempää korkeakoulututkintoa). postgraduate degree (level 8 on European Qualifications Framework), e.g. Doctor’s Degree
jatkuva haku Mahdollisuus hakea opiskelemaan ympäri vuoden. Jatkuvan haun opiskelijoita voidaan valita aloittamaan opinnot useana eri ajankohtana vuodessa. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen on jatkuva haku. continuous admission
kaksikielinen opetus Opetusta kahdella kielellä. bilingual instruction
kandidaatti Nimitys alemmalle korkeakoulututkinnolle. Bachelor’s Degree
kandiohjelma Voit hakea minkä tahansa alan kandiohjelmaan, jos olet korkeakoulukelpoinen. Suurimmalla osalla aloista saat samalla opinto-oikeuden myös maisterin tutkinnon suorittamiseksi. Bachelor’s Degree Programme (BDP)
kansalaisopisto Kaikille avoin oppilaitos, joka tarjoaa erilaisia maksullisia kursseja (myös avoimen yliopiston kursseja). adult education centre
kansanopisto Toisen asteen oppilaitos, jossa voi opiskella yksittäisiä kursseja, opintokokonaisuuksia tai ammatillisen tutkinnon. Kansanopistossa voi suorittaa myös peruskoulun tai lukion loppuun, avoimen yliopiston kursseja tai aikuisten perusopetuksen. Kansanopistoissa on usein mahdollisuus asua oppilaitoksen yhteydessä. folk high school
kesäyliopisto Oppilaitos, jossa voi opiskella korkeakouluopintoja ja erilaisia täydennyskoulutuksia. Yleensä kuka tahansa voi ilmoittautua opiskelijaksi kesäyliopistoon. Kesäyliopiston opinnot ovat maksullisia. Kesäyliopistot eivät myönnä tutkintoja. summer university
kielitesti Kielitaidon testaaminen. Kielitesti näyttää kielitaidon tason. Tietyn kielitestin suorittaminen voi olla edellytys haettaessa opiskelemaan. language test
kokopäiväopiskelija Opiskelija, joka opiskee suurimman osan päivästä. Kokopäiväopiskelija voi tehdä myös töitä, mutta työt vievät yleensä vähemmän aikaa kuin opiskeleminen. Korkeakoulussa ajatellaan, että kokopäiväopiskelija suorittaa 60 opintopistettä vuodessa. full-time student
korkeakoulu Ylemmän asteen oppilaitos. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat korkeakouluja. Korkeakouluihin voi hakea opiskelemaan toisen asteen koulutuksen jälkeen. higher education institution (university or university of applied sciences )
korkeakoulukelpoisuus Toisen asteen tutkinnon (lukio tai ammattiopisto) antama mahdollisuus hakea opiskelemaan korkeakouluun. Joissain tapauksissa korkeakouluun voidaan hyväksyä myös hakija, joka on suorittanut vaadittavat tiedot ja taidot muulla tavalla. eligibility to apply to higher education
kotoutumiskoulutus Aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettu koulutus, joka antaa paremmat mahdollisuudet osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumiskoulutuksessa opitaan suomen kieltä sekä tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta. integration training for migrants
koulutusjärjestelmä Suomessa järjestettävien koulutusten kokonaisuus. Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu eri koulutusasteista. Koulutusjärjestelmässä edetään yleensä vaihe vaiheelta ylemmäs, mutta opinnoissa on myös mahdollisuuksia edetä montaa reittiä. Lisätietoja: https://minedu.fi/koulutusjarjestelma education system
kurssi Oppitunneista, tietystä aiheesta ja tietystä tavoitteista muodostuva opintojakso. Korkeakouluissa kurssin laajuus määritellään opintopisteinä. course
kypsyysnäyte Osoitus tutkimansa asian syvällisestä oppimisesta. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa, että on ymmärtänyt laajasti tutkimansa aiheen sisällöt. Kypsyysnäyte voi olla tiivistelmä oman opinnäytteensä alussa tai erillinen essee tai tentti. Kypsyysnäytteestä arvioidaan myös kirjoittajansa kielitaidon osaaminen. maturity test
lukemis- ja kirjoittamishäiriö, lukihäiriö, lukivaikeus Vaikeus käsitellä ja hahmottaa kirjaimia ja äänteitä. Lisätietoja lukivaikeuden tunnistamisesta: https://oppimisvaikeus.fi/tukea/tunnistus/oppimisvaikeuksien-tunnistuslista/ reading and writing difficulty
lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) Koulutus maahanmuuttajille, jotka haluavat opiskelemaan lukioon, mutta tarvitsevat vielä harjoitusta suomen kielessä ja opiskelutaidoissa. LUVA:an voi hakea, jos on suorittanut peruskoulun tai sitä vastaavat opinnot. LUVA:ssa kehitetään suomen kielen taitoja ja parannetaan valmiuksia päästä lukioon. LUVA:ssa on myös mahdollista korottaa peruskoulun arvosanoja ja opiskella lukiokursseja. instruction preparing for general upper secondary education
lukion päättötodistus Todistus koko lukion oppimäärän hyväksytystä suorittamisesta. Lukion oppimäärä on päivälukiossa 75 kurssia ja aikuislukiossa 44 kurssia. general upper secondary education certificate
lukukausi Oppilaitoksen noin puoli vuotta kestävä opiskelujakso. Suomessa opiskelu jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen. term
lukuvuosi Oppilaitoksen toiminnan kannalta merkityksellinen vuoden mittainen jakso. Lukuvuosi alkaa syyslukukaudesta ja päättyy kevätlukukauden loppuun. Korkeakouluissa lukuvuosi kestää elo-syyskuun alusta heinäkuun loppuun. Toisen asteen oppilaitoksissa lukuvuosi on yleensä elokuun puolivälistä toukokuun loppuun. school year
lähiopetus Opetusta, jossa opiskelija ja opettaja ovat samassa tilassa yhtä aikaa. contact instruction
maisteri Nimitys ylemmälle korkeakoulututkinnolle. Master’s Degree
maisteriohjelma Erillinen 2 vuoden koulutusohjelma ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Maisteriohjelmat järjestetään yliopistossa. Maisteriohjelmaan voi hakea, jos on vähintään alempi korkeakoulututkinto ja hakukohteen vaatimat opinnot. Maisteritutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Master’s Degree Programme (MDP)
monimuoto-opinnot Opinnot, joissa yhdistetään erilaisia opiskelumuotoja. Monimuoto-opinnoissa on usein lähiopetusta ja verkko-opiskelua. Monimuoto-opinnot on mahdollista suorittaa työnteon ohessa. “multiform learning
motivaatiokirje Kirje, jossa perustelet, miksi sinut kannattaa valita hakemaasi koulutukseen tai työpaikkaan. motivation letter
opetuskieli Kieli, jolla opetetaan. language of instruction
opetussuunnitelma (OPS) Suunnitelma opetuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta. Opetussuunnitelmassa on esimerkiksi tietoa kurssien sisällöistä, tavoitteista ja arvioinnista. curriculum
opinnäytetyö Yleisnimitys oppilaitoksen loppuvaiheessa tehtävälle laajalle kirjalliselle työlle. Yliopistossa käytetään esimerkiksi näitä termejä: kanditasolla proseminaarityö, maisteritasolla pro gradu tai “gradu” ja tohtoritasolla väitöskirja. Teknillisessä yliopistossa käytetään termiä diplomityö ja ammattikorkeakoulussa opinnäytetyö. final project
opintojakso Oppitunneista, tietystä aiheesta ja tietystä tavoitteista muodostuva kurssi. study unit
opintojen keskeyttäminen Opintojen jättäminen kesken. Tällöin opintoja ei suoriteta ohjeiden mukaisesti loppuun saakka. Opintojen keskeyttäessä ei saa tutkintoa. early school leaving
opintokokonaisuus Kokonaisuus, joka koostuu vähintään kahdesta opintojaksosta/kurssista. Esimerkiksi psykologian perusopinnot (25 op.) muodostavat yhden opintokokonaisuuden, joka sisältää 5 kappaletta 5 opintopisteen kursseja. study module
opinto-ohjelma Opinto-ohjelma kertoo kurssien tarkemmista sisällöistä sekä opintoihin liittyvistä käytännön asioista. study programme
opintososiaaliset edut Edut, joita opiskelija saa opiskellessaan eri oppilaitoksissa. Lisätietoja: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/opintososiaaliset-edut-ja-opiskelijamaksut social benefits for pupils/students
opintosuoritusote Virallinen paperi, jossa näkyvät kaikki oppilaitoksessa suoritetut kurssit. transcript of record
opintotuki Raha, jota Kela maksaa tietyin ehdoin opiskelijoille: https://www.kela.fi/opiskelijat student financial aid
opintovapaa Mahdollisuus ottaa vapaata työstä opiskelun ajaksi. Oikeus opintovapaaseen perustuu lakiin. Lisätietoja: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/muut-vapaat-tyosta/opintovapaa study leave
opintopiste (op.) Tapa ilmoittaa ja mitata opintojen laajuutta. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työskentelyä, joka sisältää sekä opetuksen että itsenäisen työskentelyn. Työmäärä voi olla todellisuudessa suurempi, jos opetuskielen ymmärtäminen vie aikaa. credit
opiskelijanumero Opiskelijan yksilöllinen numero. Opiskelijanumeroa käytetään opinnoissa koko korkeakouluopiskelun ajan. student number
opiskelijavaihto Mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla. Opiskelijavaihto on tarkoitettu tutkinto-opiskelijoille. Opiskelijavaihtoon täytyy hakea. student exchange
opiskelijavalinta Opintoihin haetaan, mutta kaikki eivät aina pääse. Yleensä koulutukseen valitaan vain osa hakijoista. Opiskelijavalinta suoritetaan korkeakoulun päättämien valintaperusteiden mukaan tietyn valintamenettelyn (esim. todistusvalinta, valintakoe) kautta. student admission
opiskelupaikka Mahdollisuus aloittaa opiskelua koulutuksessa. Ensin hakija hyväksytään opiskelijaksi, jonka jälkeen hän ottaa paikan vastaan ja saa opiskelupaikan. study place
oppilaitos Yleinen nimi paikalle, jossa järjestetään koulutusta. educational institution
oppilaskunta Oppilaista koostuva ryhmä. Kaikki oppilaitoksen oppilaat muodostavat yhdessä oppilaskunnan. Yliopistoissa käytetään nimeä ylioppilaskunta, ammattikorkeakouluissa opiskelijakunta. Oppilaskunnan tehtävä on ajaa opiskelijoiden etua ja kehittää oppilaitosta. student association
oppimisvaikeus Vaikeus, joka hankaloittaa oppimista ja opiskelemista. Esimerkiksi lukivaikeus on yksi oppimisvaikeus. Lisätietoja: https://oppimisvaikeus.fi/tukea/tunnistus/oppimisvaikeuksien-tunnistuslista/ learning difficulty
oppimisympäristö Ympäristö, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Esimerkiksi luokkahuone tai internet voivat olla oppimisympäristöjä. learning environment
oppisopimuskoulutus Työelämälähtöinen tapa opiskella ammattitutkinto tai sen osia. Oppisopimuskoulutus on tarkoitettu yli 15-vuotiaille. Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla ja pieni osa oppilaitoksessa. Opiskelijan on etsittävä itse työpaikka, jossa voi suorittaa oppisopimuskoulutuksensa. apprenticeship training
osaamistavoite Asia, joka on tarkoitus oppia kurssilla. Kurssilla on yleensä monta osaamistavoitetta. targeted learning outcome
osapäiväopiskelija Opiskelija, joka opiskelee vain osan päivästä. Esimerkiksi työt voivat viedä osapäiväopiskelijan päivästä suuremman osan kuin opiskelu. part-time student
pakolliset opinnot Opinnot, jotka kaikkien opiskelijoiden täytyy suorittaa saadakseen tutkinto. compulsory studies
perusopinnot Yliopistoissa tietyn alan alin kokonaisuus, jonka laajuus on määritelty opinto-ohjelmassa (vähintään 25 opintopistettä). basic studies
pohjakoulutusvaatimus Koulutus, joka täytyy olla suoritettuna, jotta voi hakea kyseiselle alalle. basic educational requirements
polkuopinnot Mahdollisuus hakea avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella opiskelijaksi ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakouluun pääsemiseen vaikuttavat muun muassa opintomenestys ja suoritettujen opintojen määrä. Polkuopinnot ovat maksullisia. path studies
pro gradu Katso: opinnäytetyö master’s thesis
pääsykoe Koe, jolla valitaan uusia opiskelijoita. Oppilaitos saa päättää pääsykokeiden ajankohdan. Pääsykokeissa voi olla ennakkotehtäviä tai ennakkomateriaalia. Osa oppilaitoksista käyttää nimeä valintakoe. entrance test
soveltuvuuskoe Koe, joka testaa hakijan sopivuutta koulutukseen/työhön. Soveltultuvuuskoe voi sisältää haastattelun yksin tai ryhmässä, testejä sekä erilaisia tehtäviä. aptitude test
suomi toisena kielenä (S2) Oppimäärä, jonka opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Finnish as a second language
suosituskirje Kirje, jossa hakijan tuntema henkilö kertoo hakijan osaamisesta. Suosituskirjeitä käytetään sekä opiskelijavalinnoissa että työnhaussa. letter of recommendation
syventävät opinnot Perus- ja aineopintojen jälkeen suoritettavat opinnot yliopistossa. Syventäviä opintoja opiskellaan maisteriopinnoissa. advanced studies
todistus Virallinen oppilaitoksen myöntämä paperi tutkinnon suorittamisesta. certificate
todistus (suoritetuista opinnoista) Virallinen paperi suoritetuista kursseista. transcript
todistusvalinta Opiskelija valitaan koulutukseen tietyn todistuksen perusteella. selection based on school certificate
toinen aste Oppilaitos, jossa voi opiskella perusopetuksen jälkeen. Lukio ja ammattioppilaitos ovat toisen asteen oppilaitoksia. Toisen asteen tutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. upper secondary level
toinen kotimainen kieli Valtion toinen virallinen kieli, joka ei oli henkilön äidinkieli. Suomessa henkilöillä, joiden äidinkieli on suomi, toinen kotimainen kieli on ruotsi. Henkilöillä, joiden äidinkieli taas on ruotsi, toinen kotimainen kieli on suomi. second national language
tutkinnon laajuus Opintopisteiden määrä, joka vaaditaan tutkinnon suorittamiseen. scope of qualification
tutkinto Virallinen nimitys suoritetulle opintokokonaisuudelle. Tutkintoon vaadittavat opinnot säädetään yhteiskunnan tasolla. Tutkinnosta saa todistuksen. Tutkinto voi antaa pätevyyden työskennellä tietyssä ammatissa tai yleisesti alalla. Esimerkiksi yliopistosta valmistunut filosofian maisteri ja ammattikorkeakoulusta valmistunut tradenomi ovat tutkintoja. degree (qualification)
tutkintojen tunnustaminen Määrittelee ulkomailla suoritetun tutkinnon tason. Päätös siitä, millaisen kelpoisuuden toisessa maassa suoritettu tutkinto antaa työtä tai opiskelupaikkaa haettaessa. recognition of qualifications
tutkintorakenne Opinnot, jotka on suoritettava tutkintoa varten. qualification structure
uusintakoe Mahdollisuus tehdä koe uudelleen. Suomessa on mahdollisuus tehdä koe uudelleen ainakin kerran, jos ensimmäisellä kerralla ei ole saanut hyväksyttyä arvosanaa tai haluaa korottaa arvosanaa. resit examination
valinnaiset opinnot Opinnot, jotka voi valita itse. Tutkintoihin kuuluu tietty määrä valinnaisia opintoja. optional studies
valintakoe Koe, jolla valitaan uusia opiskelijoita koulutukseen. Oppilaitos saa päättää valintakokeiden ajankohdan. Valintakokeissa voi olla ennakkotehtäviä tai ennakkomateriaalia. Osa oppilaitoksista käyttää nimeä pääsykoe. entrance exam
valtionhallinnon kielitutkinto Virallinen koe, jolla voi osoittaa suomen tai ruotsin kielitaidon. Valtion virkoihin ja Suomen kansalaisuuden saamiseen edellytetään valtionhallinnon kielitutkinnon suorittamista tietyllä arvosanalla. Lisätietoja: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot civil service language proficiency certificate
vapautus Oikeus olla suorittamatta jotain pakollista kurssia. Vapautuksen voi saada esimerkiksi ruotsin kielen kurssista, jos ei ole koskaan opiskellut ruotsin kieltä. Opiskelija tulee anoa vapautus itse. exemption
väitöskirja Katso: opinnäytetyö doctoral thesis
yhteishaku Haku, jossa haetaan moneen koulutukseen samalla lomakkeella. Toisen asteen koulutuksiin ja korkeakouluihin on omat yhteishakunsa. Yhteishaku järjestetään tiettyyn aikaan ja silloin ovat haussa kaikki opiskelupaikat. Lisätietoja muista hauista: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku joint application system
yleinen kielitutkinto (YKI) Aikuisille suunnattu virallinen koe, jonka avulla voi suorittaa kielitutkinnon. YKI:n voi suorittaa monessa eri kielessä. Joissain opiskelijavalinnoissa ja Suomen kansalaisuushakemuksessa vaaditaan tietty pistemäärä YKI:stä. Lisätietoja: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitutkinnot “national certificate of language proficiency
ylempi korkeakoulututkinto Alemman korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettava korkeakoulututkinto. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on noin 2 vuotta, vähintään 120 opintopistettä. Maisterintutkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ylemmän korkeakoulututkinnon EQF-taso on 7 (European Qualifications Framework). Lääketieteellisellä alalla ylemmän korkeakoulututkinnon nimi on lisensiaatti. higher education degree (level 7 on European Qualifications Framework), e.g. Master’s Degree
yliopisto Korkeakoulu, jossa opiskeleminen on tieteellisempää ja teoreettisempaa kuin ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa voi opiskella tiettyjä tutkintoja. university
ylioppilastutkintotodistus Todistus suoritetusta ylioppilastutkinnosta. matriculation examination certificate