Opintojen suunnittelu

Suunnittelun lähtökohtana on oman korkeakoulun ja koulutusalan opetussuunnitelma sekä siinä kuvatut opintojen osaamistavoitteet. Jokaisella korkeakoululla on oma toimintaohje, tutkintosääntö, jossa määritellään tutkinnot, niiden laajuudet ja muut opetukseen liittyvät järjestelyt.

Jokainen opiskelija on yksilö ja jokaisella on erilaiset tavat oppia. Lisätietoja opiskelijoiden yksilöllisistä tavoista oppia: https://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/oppija.htm

Mikäli opiskelijalla on jo ennen opintojen aloittamista hankittua osaamista, joka vastaa opiskellun tutkinnon tavoitteita, hänen ei tarvitse opiskella uudelleen sitä, minkä jo osaa. Silloin tutkinnon tavoitteiden mukainen osaaminen voidaan huomioida osaksi opintoja. Videolla SIMHE-Metropolian uravalmentaja Marianne Autero kertoo mistä AHOT-prosessissa eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on kyse. Videota suositellaan uusille ohjaajille sekä uusille tutkinto-opiskelijoille, joilla on jo entuudestaan osaamista.

Henkilökohtainen opetussuunnitelma, HOPS

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS tehdään heti opintojen alussa. Se on opiskelijan oma henkilökohtainen suunnitelma opinnoille ja tehdään useimmiten sähköisesti. HOPSin avulla opiskelija voi suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan, ja usein sähköisen HOPSin kautta voi ilmoittautua opintojaksoille ja kursseille. Tarjolla olevat opinnot opiskelija löytää oman korkeakoulunsa www-sivuilta, kurssioppaista tai opinto-oppaista.

Opintojen laajuus mitoitetaan opintopisteinä. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan noin 27 tunnin työmäärää. Asetettujen tavoiteaikojen mukainen opintojen eteneminen edellyttää, että opiskelija suorittaa yhden lukuvuoden aikana opintoja noin 60 opintopistettä (op). Se tarkoittaa 1600 tunnin vuosittaista työpanosta eli päätoimista opiskelua. Suomalaisten korkeakoulututkintojen laajuuksista ja kestoista sekä eurooppalaisten korkeakoulututkintojen viitekehyksestä (EQF) voit lukea lisää tältä pdf:ltä.

Opetuskielistä

Opetuskielet Suomen korkeakouluissa ovat suomi, ruotsi ja englanti. Yliopisto-opiskelijoiden kielitaitovaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) . Yliopisto voi kuitenkin erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Ammattikorkeakoulujen toisen kotimaisen ja vieraan kielen opinnoista säädetään asetuksessa (1129/2014) . Myös ammattikorkeakouluissa on mahdollisuus saada vapautus kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Koulusivistyskieli ja kypsyysnäytteen kieli

Opiskelijan aikaisempi koulusivistyskieli vaikuttaa siihen, miten ja missä kielissä pitää suorittaa äidinkielen, toisen kotimaisen kielen opinnot sekä kypsyysnäyte. Silloin kun opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja hän on suorittanut kypsyysnäytteen samalla kielellä, voi tutkintotodistuksella osoittaa ko. kielen erinomaisen taidon. Suomessa sitä edellytetään valtionhallinnossa kaksikielisen virka-alueen väestön enemmistön kielessä. (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003 )

Opinnot toisessa korkeakoulussa

Kun poiskelija on tutkinto-opiskelija suomalaisessa korkeakoulussa, hän voi hakea suorittamaan osan opinnoista ulkomailla opiskelijavaihdossa tai kotimaassa. Joustavalla opinto-oikeudella eli JOO-oikeudella tarkoitetaan mahdollisuutta hakea suorittamaan opintoja (esim. sivuainekokonaisuus) toiseen suomalaiseen yliopistoon. JOO-opinnoilla halutaan tarjota mahdollisuus liittää tutkintoon sopivia opintoja muiden yliopistojen tarjonnasta ja hyödyntää tutkinnossaan muiden yliopistojen asiantuntijoita ja erikoisaloja. Lue lisää JOO-opinnoista ja niihin hakemisesta JOOPAS-palvelusta .

Omakustanteisia opintoja

Jos kohdeyliopisto hyväksyy kotiyliopiston puoltaman opiskelijan JOO-hakemuksen, kotiyliopisto myös maksaa opiskelijan opinnot. Samaa pätee korkeakoulujen opiskelijavaihtosopimuksiin. Jos JOO- tai vaihto-opiskelun ehdot eivät täyty, opiskelija myös hakea suorittamaan opintoja avoimeen korkeakouluun tai erillisopiskelijaksi. Tällöin opiskelija maksaa itse opintonsa. Lue lisää: Muita mahdollisuuksia hakeutua korkeakouluun.

Opintojen hyväksiluvun hakeminen

Mikäli opiskelija on jo suorittanut korkeakouluopintoja jossakin toisessa korkeakoulussa Suomessa tai ulkomailla ja haluaa hyväksilukea ne nykyiseen tutkintoonsa, tulee hänen hakea opintojen hyväksilukua koulutuksen ohjeiden mukaisesti. Useimmissa korkeakouluissa opinnot voi siirtää HOPSiin Puro-palvelulla .