Miten haetaan?

Suomessa alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestetään ammattikorkeakouluissa (AMK) ja yliopistoissa suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Lisäksi yliopistoissa voi suorittaa jatkotutkintoja . Opetusta järjestetään erilaisissa oppimisympäristöissä niin verkossa kuin lähiopetuksena. Opetusmenetelmät vaihtelevat eri koulutuksissa ja korkeakouluissa.

Tutkinto-opiskelu korkeakouluissa on maksutonta, mutta esimerkiksi muun kuin EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalaisilta saatetaan periä lukukausimaksuja vieraskielisissä koulutuksissa. Tarkemmat tiedot eri opiskeluvaihtoehdoista ja vallitsevista käytännöistä löytyvät korkeakoulujen omilta www-sivuilta.

Opintopolusta lisätietoa

Opintopolusta löytyvät tiedot kaikista Suomen oppilaitoksista, tietoja koulutuksista ja ohjeet opiskelijahakuun liittyen.

Opintopolku on saatavilla kolmella kielellä. Suosittelemme käyttämään sivustoa sillä kielellä minkä kielistä koulutusta etsit:

suomeksi: https://opintopolku.fi/wp/fi
englanniksi: https://studyinfo.fi/wp2/en
ruotsiksi: https://studieinfo.fi/wp/sv

Yhteishaku

Korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Hakuajat koulutuksiin ovat alkusyksystä ja alkukeväällä, ja opinnot alkavat joko elo-syyskuussa tai tammikuussa. Valtaosa koulutuksista on kuitenkin haussa alkuvuonna siten, että koulutus alkaa elo-syyskuussa. Tarkat hakuajat ja opintojen aloitusajankohdat vaihtelevat hieman vuosittain. Löydät ne ja lisätietoa yhteishausta Opintopolusta . Yhteishaun lisäksi korkeakouluilla on lukuvuoden aikana muita opiskelijahakuja, joten kannattaa tutustua hakuvaihtoehtoihin korkeakoulujen omilta www-sivuilta.

Korkeakouluihin voi hakea tutkinto-opiskelijaksi yhteishaussa silloin, kun on suorittanut toisen asteen tutkinnon joko ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon ei kuitenkaan tarvitse olla samalta alalta kuin minne on hakemassa. Yhteishaussa voi myös hakea, jos on jo suorittanut korkeakoulututkinnon, mutta tarkista valintaperusteista minkä tutkinnon todistus sinun tulee toimittaa opiskelijavalinnassa.

Jos hakija on jo suorittanut korkeakoulututkinnon ja hänellä on hakukohteen edellyttävät opinnot, voi hän hakea suoraan yliopistojen maisteriohjelmiin. Hän voi myös hakea suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, jos hänellä on tutkinnon jälkeen suoritettuna vähintään kolme vuotta oman alan työkokemusta. Hänellä tulee myös olla todistukset, joilla hän työkokemuksensa todistaa.

Lisä- ja täydennyshaku

Yhteishaussa vapaaksi jääneitä opiskelupaikkoja voi hakea ammattikorkeakoulujen järjestämissä lisä- ja täydennyshauissa. Jokainen korkeakoulu päättää itse mahdollisista lisä- ja täydennyshauista ja ilmoittaa hakuajoista omilla www-sivuillaan.

Erillishaku

Erillishaku on korkeakoulun yhteishaun lisäksi järjestämä haku tiettyihin koulutuksiin. Ammattikorkeakoulujen erillishaussa haetaan esimerkiksi vieraskielisiin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, tutkintokoulutukseen avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja suorittaneena ja haettaessa siirtoa toiseen ammattikorkeakouluun samalle tai vastaavalle alalle.

Yliopistojen erillishauissa hakijana voi olla:

hakija, jolla on jo alempi korkeakoulututkinto
hakija, jolla on muussa yliopistossa suoritettuja opintoja
hakija, jolla on avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja
hakija, joka hakee vieraskieliseen koulutukseen
hakija, joka hakee siirtoa korkeakoulusta toiseen
hakija, joka on menestynyt esim. lukion tiedekilpailuissa

Hakulomakkeet ja -ohjeet löytyvät jokaisen korkeakoulun omilta www-sivuilta. Jokainen korkeakoulu päättää itse erillishakujen järjestämisestä, ja korkeakoulut ilmoittavat hakijoille erillisvalintojen hakujen tuloksista sitä mukaa, kun ne valmistuvat.

Muita mahdollisuuksia hakeutua korkeakouluun

Yksi mahdollisuus hakeutua korkeakouluopiskelijaksi on aloittaa opiskelu avoimessa korkeakoulussa. Avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston opiskelijana voi opiskella ilman pohjakoulutusvaatimuksia iästä riippumatta. Opiskelu on maksullista ja opiskella voi joko yksittäisiä opintojaksoja tai laajempia kokonaisuuksia. Avoimessa korkeakoulussa voi siis suorittaa opintoja, joita voi myöhemmin tietyin ehdoin lukea hyväksi tulevaan tutkintoon, mutta avoimessa korkeakoulussa ei voi suorittaa tutkintoa.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi suorittaa sekä AMK- että ylempään AMK-tutkintoon kuuluvia opintojaksoja, mutta ei koko tutkintoa. Avoimessa korkeakoulussa suoritetut opinnot saa hyväksiluettua tutkintoon, mikäli myöhemmin jatkaa tutkintokoulutukseen samassa ammattikorkeakoulussa. Mikäli jatkat eri ammattikorkeakoulussa, varmista opintojen vastaavuus etukäteen.Useimmissa ammattikorkeakouluissa haku tutkinto-opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakoulun opintojen jälkeen tapahtuu erillishaussa ns. avoimen amk:n väylän kautta. Se on mahdollista, kun hakija on suorittanut ammattikorkeakoulun edellyttämän opintopistemäärän kyseiseen tutkintoon soveltuvia opintoja. Useissa ammattikorkeakouluissa vaadittava opintopistemäärä on 60 opintopistettä (op).Myös YAMK-tutkintoon voidaan valita hakija, jolla on tutkintoon vaadittu pohjakoulutus sekä kolme vuotta tutkinnon jälkeistä työkokemusta, ja joka on suorittanut 10 op (60 op tutkinnossa) / 15 op (90 op tutkinnossa) koulutukseen soveltuvia opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Kannattaa aina kuitenkin tarkistaa koulutuksen valintaperusteet ammattikorkeakoulujen omilta www-sivuilta.

Avoimessa yliopistossa voi opiskella yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintoja iästä ja pohjakoulutuksestaja riippumatta. Suomessa lähes kaikki yliopistot järjestävät avointa yliopisto-opetusta.Avoimessa yliopistossa voi opiskella joko yksittäisiä opintoja tai kokonaisen opintokokonaisuuden. Suuri osa avoimen yliopiston opinnoista on perustason opintoja, mutta monissa oppiaineissa opiskelua voi jatkaa myös aineopintoihin. Lisäksi voi opiskella esimerkiksi kieli- ja viestintäopintoja. Opinnot ovat korkeakoulujen opetussuunnitelmien mukaisia, joten opintosuoritukset voi hyväksyttää myös osaksi korkeakoulun tutkinto-opintoja.Avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa koko tutkintoa, mutta avoimen korkeakoulun opintoja suorittanut voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ammattikorkeakouluun ja/ tai yliopistoon joko yhteishaun tai erillishaun kautta.Avoimen väylän hakijoilta vaadittavat opinnot ja niiden määrät vaihtelevat korkeakouluittain, tiedekunnittain ja pääaineittain, joten hakuohjeet kannattaa tarkistaa ko. korkeakoulusta. Joillakin korkeakouluilla on myös avoimen korkeakoulun opintoja suorittaneille omia väyliä hakeutua tutkinto-opiskelijaksi. Ne mahdollistavat tutkinto-opiskelijaksi pääsyn ilman valintakoetta.

Kevätväylä on Aalto yliopiston avoimen yliopiston 27 op opintokokonaisuus. Sen suoritettuaan opiskelijalla on mahdollisuus tulla hyväksytyksi Aalto-yliopiston tekniikan alan perustutkinto-opiskelijaksi pohjakoulutuksesta riippumatta ja ilman valintakoetta. Tästä mahdollisuudesta löydät lisätietoja https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto/avoimen-yliopiston-opinnoilla-tekniikan-alan-tutkinto

Polkuopinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun väylä ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta ja pohjakoulutusvaatimuksia. Polkuopiskelija on avoimen AMK:n opiskelija. Opinnot ovat maksullisia ja polkuopiskelupaikkoja on rajoitetusti. Opinnot eroavat muista avoimista opinnoista siten, että opiskelijan tavoite on ensimmäisen vuoden AMK-opintojen tai ensimmäisen lukukauden YAMK-opintojen jälkeen jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana.

Polkuopiskelijalta edellytetään aivan samoja opiskeluvalmiuksia kuin tutkinto-opiskelijalta, koska polkuopiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti tutkinto-opiskelijaryhmän mukana. Opiskelijat hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä ja mahdollisen haastattelun jälkeen. Lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opintoja suorittamaan hakeutuvan pitää soveltua alalle terveytensä ja toimintakykynsä puolesta. Joillakin koulutusaloilla saatetaan edellyttää myös riittävää suomen ja/tai englannin kielitaitoa. Hakuajat ja muut polkuopiskeluun liittyvät hakuohjeet ja -ajat löytyvät jokaisen ammattikorkeakoulun omilta www-sivuilta.

Väyläopinnot on yksi mahdollisuus aloittaa opiskelu ammattikorkeakoulussa. Väyläopinnot on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoille, jotka osana toisen asteen tutkintoa opiskelevat opintojensa aikana samanaikaisesti ammattikorkeakoulun opintoja yhteensä vähintään 30 opintopistettä. Sen jälkeen, kun toisen asteen opiskelijalla on suoritettuna toisen asteen tutkinto ja vaadittavat 30 op ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, voi hän hakea ilman valintakoetta tutkinto-opiskelijaksi ammattikorkeakouluun. Korkeakoulujen käytännöissä on koulukohtaisia eroja, joten kannattaa varmistaa aina ko. ammattikorkeakoulusta väyläopintojen käytännöt. Suoritettujen opintojen tunnustaminen osaksi tutkintoa tehdään kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman ja tutkintovaatimusten mukaisesti. Ammattikorkeakoulun opintojen hyväksymisestä osaksi toisen asteen opintoa tulee aina sopia etukäteen oman oppilaitoksen kanssa.

Erilliset yliopisto-opinnot ovat niille, jotka eivät löydä avoimen yliopiston tarjonnasta soveltuvia opintoja ja haluavat opiskella jonkun tietyn kokonaisuuden jossakin tiedekunnassa. Silloin hakija voi tiedustella mahdollisuutta suorittaa erillisiä opintoja jossakin tiedekunnssa. Erillisten opintojen suorittajilla ei ole tutkinnonsuorittamisoikeutta yliopistossa. Vaan silloin opiskeluoikeus myönnetään vain siihen aineeseen ja siihen arvosanaan tai opintokokonaisuuteen, jonka suorittamiseen ko. opinto-oikeus on myönnetty. Erilliset opinnot ovat maksullisia, eivätkä ne johda tutkintoon. Opiskeluoikeus erillisiin opintoihin voidaan myöntää esimerkiksi henkilölle, joka tarvitsee toisessa korkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa varten arvosanan tai opintokokonaisuuden jossakin tietyn tiedekunnan aineessa. Opiskeluoikeus voidaan myöntää myös henkilölle, joka tarvitsee arvosanan tai opintokokonaisuuden tutkintonsa täydennykseksi tai lisäpätevyyden hankkimiseksi. Opiskeluoikeutta erillisiin opintoihin haetaan asianomaisesta tiedekunnasta. Hakumenettely ja hakuajat vaihtelevat tiedekunnittain, joten tietoa erillisten arvosanojen suorittamisesta ja opiskeluoikeuden hakemisesta sekä erillisiä arvosanoja koskevista maksuista saa yliopistojen omilta www-sivuilta.

Kesäyliopistot järjestävät avointa korkeakouluopetusta, sekä ammatillista täydennyskoulutusta ja yleissivistävää koulutusta. Avoin yliopisto-opetus on kesäyliopistoissa kaikille avointa ja vastaa sisällöiltään ja vaatimustasoltaan yliopistoissa annettua opetusta. Kannattaa etukäteen varmistaa minkä yliopiston tutkintovaatimusten mukaista opiskelu on. Opiskelu on maksullista. Lisätietoja: https://www.kesayliopistot.fi/

MOOC, Massive Open Online Course, tarkoittaa verkossa suoritettavia opintoja. Opiskelu on ajasta ja paikasta riippumatonta verkko-opiskelua. Osallistumisen kustannukset vaihtelevat, ja opiskelu voi olla maksutonta tai saattaa edellyttää osanottomaksua. Lisätietoja opiskeltavista aloista, aikatauluista ja hakuohjeet: https://mooc.helsinki.fi/

Esimerkiksi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen päähaussa voi tulla valituksi tutkinto-opiskelijaksi MOOC-kurssin perusteella. MOOCin hyödyntäminen yliopistoon haussa edellyttää osallistumista aikataulutettuihin verkko-opintoihin, tehtävien tekemistä annetussa aikataulussa sekä mahdollisesti osallistumista näyttökokeeseen.

Tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden opinnot ovat kaikille avoimina ja maksuttomina tarjolla netissä. “Kursseja tarjoavat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto ja Turun yliopisto. Kukin yliopisto määrittelee itsenäisesti opintotarjontansa sekä yliopisto-opiskelijaksi pääsemiseen vaadittavat opinnot.” Lue lisää: https://www.helsinki.fi/fi/projektit/digital-education-for-all

Suomen kielen koe

Jotkut korkeakoulut järjestävät suomen kielen kielikokeen niille hakijoille, joiden äidinkieli sekä koulusivistyskieli on muu kuin suomi. Ammattikorkeakoulut järjestävät kielikokeita, mutta yliopistot eivät tavallisesti järjestä kielikokeita, vaan edellyttävät hakijalta aikaisemmin hankittua todistusta suoritetusta kielikokeesta tai muuta osoitusta aikaisemmissa opinnoissa hankitusta kielitaidosta.

Hakijan kannattaa selvittää omasta korkeakoulustaan ennen koulutukseen hakemista, miten opinnoissa tarvittava kielitaito tulee osoittaa. Koulutukseen ei voi tulla valituksi, jos ei ole riittävää koulutuksen opetuskielen suullista ja kirjallista taitoa.

Lisätietoja kielikokeista: https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/suomen-ja-ruotsin-kieli

Suomen kielen opiskelusta: http://www.finnishcourses.fi/fi

Opiskelu ruotsin kielellä

Suomessa on mahdollista suorittaa korkeakoulututkinnon kokonaan ruotsin kielellä. Ruotsinkieliset korkeakoulut sijaitsevat rannikkoseudulla. Ohessa löydät lisätietoa ruotsinkielisistä korkeakouluista:

Helsingforsalliansen (Aalto-universitetet, Arcada, Hanken Svenska handelshögskolan, Konstuniversitetet, Helsingfors universitet och Svenska social- och kommunalhögskolan) ylläpitää pääkaupunkiseudun korkeakoulujen yhteistä verkkosivustoa Studera i Helsingfors .
Yrkeshögskolan Novia (Vaasassa, Pietarsaaressa ja Raaseporissa)
Åbo Akademi (Turussa ja Vaasassa)