Opetusmenetelmät

Suomalaisissa korkeakouluissa opettajat käyttävät erilaisia opetusmenetelmiä. Se, minkälaisen opetusmenetelmän opettaja valitsee, perustuu yleensä hänen kokemukseensa siitä, mikä tapa tuottaa keskimäärin hyviä oppimistuloksia.

Luennot

Luento-opetus on edelleen paljon käytetty opetusmenetelmä, jossa opettaja puhuu edessä salilliselle opiskelijoita. Siitä syntyy helposti mielikuva passiivisesta, opettajajohtoisesta toiminnasta, jossa vain opettaja on aktiivinen toimija ja opiskelijat passiivisia tiedon vastaanottajia. Luennoitsija saattaa kuitenkin kannustaa kysymään tai ottaa osallistujia mukaan vuorovaikutukseen esimerkiksi pyytämällä jossain asiassa viittaamaan tai jollain teknisellä välineellä.

Aktivoivat opetusmenetelmät tukevat oppimista

Nykyiset oppimiskäsitykset kannustavat aktivoimaan opiskelijoita, koska on tutkittu, että silloin opiskelijat muistavat ja ymmärtävät paremmin uuden asian, eivätkä vain opettele sitä ulkoa. Aktivoivissa opetusmenetelmissä tavoite on saada opiskelija miettimään, mitä jokin asia tarkoittaa hänen omassa toiminnassaan. Silloin opiskelija oppii soveltamaan tietoa esimerkiksi soveltavien harjoitusten avulla.

Aktivoivia opetusmenetelmiä

Opiskelijoita aktivoivia opetusmenetelmiä ovat esimerkiksi ryhmä- ja projektityöskentely. Niissä oppiminen tapahtuu sosiaalisissa yhteisöissä ja opettajan rooli on enemmän ohjauksellinen. Tavoite on, että menetelmän avulla opiskelijoiden oppimisesta tulee aktiivista, kun heillä on mahdollisuus vuorovaikutukseen. Odotus on, että opiskelijat osallistuvat aktiivisesti toimintaan, ovat kriittisiä, innovatiivisia ja osaavat avata uusia näkökulmia.

Ongelmalähtöinen opetus

Ongelmalähtöisessä opetuksessa opiskelijat pohtivat yhdessä, keräävät materiaalia, muokkaavat tietoa ja tuottavat yhdessä jotakin uutta. Kun ryhmä on ratkaissut ongelman, lopputulos esitellään opettajalle ja muille opiskelijoille. Ryhmissä jokainen jäsen on vastuullinen toimija. Tärkeää on jakaa työt ja vastuut tasapuolisesti kaikille ryhmän jäsenille. Joskus ryhmässä toimiminen voi olla myös haastavaa, jos ryhmän jäsenillä on hyvin erilaiset tavat toimia. Jo pelkkä ryhmän toiminnan käynnistäminen vie oman aikansa.

Väittely

Väittely on opetusmenetelmä, jonka avulla kehitetään opiskelijan kriittistä ajattelua. Siinä opiskelijat esittävät väitteitä, perustelevat omia näkemyksiään ja arvioivat toisten opiskelijoiden väitteitä. Joku opiskelijoista on puheenjohtaja, ja hänen tehtävänsä on varmistaa, että jokainen saa puhua vuorollaan eivätkä yksittäiset puheenvuorot ole liian pitkiä. Väittelymenetelmän avulla tavoite on oppia arvostamaan eri näkökulmia ja kyseenalaistamaan omia näkemyksiä, ja samalla kaikkien osallistujien ymmärrys väiteltävästä asiasta lisääntyy.

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on opetusmenetelmä, jossa opiskelija kirjaa muistiin omia oppimiskokemuksiaan, erilaisia opetustapahtumia sekä kokemuksia omasta toiminnasta. Hän jakaa pitämänsä päiväkirjan opettajalle, joka saa sen avulla käsityksen siitä, mitä opiskelijat oikeasti osaavat, jonka jälkeen opettaja antaa opiskelijalle henkilökohtaista palautetta.

Verkko-opetus

Verkko-opetus on tuonut mukanaan paljon erilaisia teknisiä välineitä, joiden avulla opetusta nykyisin toteutetaan. Verkossa on mahdollisuus suorittaa yksittäisiä opintoja, mutta myös kokonaisia tutkintoja, ja silloin myös ohjaus tapahtuu verkossa. Verkko-opetuksessa voidaan käyttää samoja opetusmenetelmiä kuin luokkaopetuksessa, sillä erolla, että vuorovaikutus ei tapahdu kasvotusten vaan verkossa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa

Suomen perustuslain (731/1999) mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.

Esteettömyys, käytettävyys ja saavutettavuus

Esteettömyys, käytettävyys ja saavutettavuus ovat kaikki termejä, joilla korkeakouluissa viitataan ihmisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin liikkua ja opiskella erilaisissa oppimisympäristöissä. Fyysinen esteettömyys on esteiden poistamista jonkun asian, palvelun tai tilan käytön tieltä. Käytettävyys (englanniksi: usability) viittaa siihen, kuinka helppoa asioiden, laitteiden ja erilaisten sovellusten käyttäminen on. Saavutettavuus (englanniksi: accessibility) on mahdollistamista. Hyvin saavutettavissa oleva tuote tai palvelu on sellainen, että erilaiset ihmiset pystyvät fyysisistä tai psyykkisistä ominaisuuksista huolimatta käyttämään kohdetta järkevästi ja ilman kohtuutonta opettelua.

Oppimisvaikeuksista

Opiskelijoiden oppimisvaikeudet ovat hyvin heterogeeninen häiriöiden joukko, ja ne usein aiheuttavat tarvetta erityisjärjestelyihin opiskelussa. Oppimisvaikeudet ilmenevät opiskelijoilla esimerkiksi vaikeutena käyttää kuuntelu-, puhe-, luku-, kirjoitus-, päättely ja/tai matematiikkataitoja. Oppimisvaikeuksissa yleisin ongelma on opiskelijan vaikeudet lukemisessa, matematiikassa ja/tai kirjallisessa ilmaisussa. Opiskelijalle voi tuottaa vaikeuksia tunnistaa sanoja, lukeminen ei ole sujuvaa, tai hän ei ymmärrä lukemaansa tekstiä. Matematiikkaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät vaikeutena käsitellä numeroita, tehdä laskutoimituksia tai matemaattisten ongelmien ratkaisukyky on heikko. Kirjallisen ilmaisun ongelmia ovat opiskelijan käsin- ja oikeinkirjoituksen vaikeudet tai tekstin tuottamisen ongelmat. Joillekin sosiaaliset tilanteet ja suullinen ilmaisu tuottavat vaikeuksia.

Erityisjärjestelyiden hakeminen jo opintoihin hakeutuessa

Suomen korkeakouluissa opiskelijoita kohdellaan tasavertaisesti ja korkeakoulut järjestävät erilaisia tukitoimia opiskelijoille opintojen tueksi. On suositeltavaa, että jo hakuvaiheessa erityisjärjestelyjä tarvitseva opiskelija ottaa yhteyttä korkeakouluun ja käy tutustumassa oppimisympäristöihin. Etenkin vanhoissa kiinteistöissä esteettömät ympäristöt saattavat olla joskus haastavia liikuntarajoitteisille opiskelijoille.

Yleisin erityisjärjestely todetuissa oppimisvaikeuksissa on opiskelijalle myönnettävä lisäaika tehtävien palauttamiseen ja tenttien tekemiseen. Jokainen tapaus kuitenkin käsitellään yksilöllisesti ja tarvittavat erityisjärjestelyt pohditaan yhdessä opiskelijan ja asiantuntijan kanssa. Jokaisessa korkeakoulussa on nimetty henkilö, joka vastaa esteettömyyteen liittyvistä asioista. Hän voi olla esimerkiksi erityisopettaja, opintopsykologi, kuraattori tai opinto-ohjaaja. Opiskelijan tulee olla kyseiseen henkilöön yhteydessä saadakseen tarvitsemansa erityisjärjestelyt.

Lisätietoja oppimisvaikeuksiin ja apuvälineisiin liittyen:
https://www.eoliitto.fi/mita-me-teemme/ .

Lisätietoa verkko-opiskeluun liittyvistä erityisjärjestelyistä ja apuvälineistä: https://www.hamk.fi/projektit/saavutettavuus-ja-avustava-teknologia/

Arviointi ja palaute

Opiskelijan opintojen arviointi on osa opettajan työtä, ja se perustuu asetettuihin osaamistavoitteisiin. Arviointi kohdistuu opiskelijan tietoihin, taitoihin ja työskentelytapoihin, ja se on osa oppimisprosessia. Arviointikriteerit kuvaavat sitä, millä tasolla ja miten hyvin opiskelija saavuttaa osaamistavoitteet. Arviointikriteerit ilmoitetaan opiskelijalle etukäteen, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan ja edellytetään. Suomessa julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntö määrittää arvosanojen julkisuuden. Numeeriset arvosanat ovat julkista tietoa, mutta sanallisia arviointeja ei saa asettaa julkisesti esille.

Arviontiasteikko

Korkeakouluissa käytössä oleva arviointiasteikko on 0–5. Ammattikorkeakouluissa arvosana 5 tarkoittaa kiitettävää osaamista, 4 ja 3 hyvää osaamista, 2 ja 1 tyydyttävää osaamista suhteessa osaamistavoitteisiin. Yliopistoissa sanalliset vastineet ovat erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1). Sanallinen asteikko on hyväksytty–hylätty. Mikäli opiskelija saa arvion hylätty, hänelle on myös ilmoitettava hylkäämisen syy.

Arviointikriteerit ja oikaisupyyntö

Opettajat arvioivat ja antavat jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen arvosanan, vaikka opinnot olisi toteutettu ryhmä- tai projektityöskentelynä. Arvosanan saamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointikriteerien soveltamisesta oman osaamisensa arvioinnissa. Mikäli opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan, hän voi pyytää oikaisua opettajalta. Kirjallinen tai suullinen oikaisupyyntö on tehtävä korkeakoulun antamien ohjeiden mukaisessa aikataulussa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon arvosanasta.

Palautteen saaminen ja antaminen

Opiskelijalle annettavan palautteen tarkoitus on kannustaa opiskelijaa kehittymään. Palautetta opiskelija saa opettajilta ja ohjaajilta sekä kirjallisesti että suullisesti. Keskeistä opiskelijan kehittymisessä on myös muilta opiskelijoilta saatu palaute sekä itsearviointi.

Myös opiskelijalla on oikeus antaa palautetta liittyen korkeakoulujen toimintoihin tai esimerkiksi opettajien toimintaan. Jokaisella korkeakouluilla on omat laatuohjeistukset, miten palautetta annetaan ja miten annetut palautteet käsitellään. Tavoite kuitenkin on saada palautetta, koska se on yksi väline kehittää toimintoja. Perehdy oman korkeakoulusi palautejärjestelmään korkeakoulun omilla www-sivuila.